Markkinointiviestinnän 3+1 trendiä 2020
Markkinoinnin ja viestinnän kenttä on aina ollut jatkuvassa muutoksessa. Uusia trendejä syntyy ja yritetään synnyttää palvelukonseptien ja tekemisen muuttuessa. Kaiken hypetyksen ja jargonin lomassa merkityksellisen muutoksen tunnistaminen on haastavaa. Onko juuri tämä trendi se, johon meidän on hypättävä mukaan, onko tämä pitkäkestoinen merkittävä muutos, vai hetken kotkotus, joka unohtuu nopeasti? Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteistä vastausta. Toiselle nopeasti ohimenevä on toiselle pysyvä strateginen muutos koko organisaation markkinointiviestintään - hyvä näin.
Itse hahmotan tämän hetken tärkeimmiksi trendeiksi yleisellä tasolla seuraavat. En väitä, että nämä koskettaisivat täysimääräisinä kaikkia mahdollisia yrityksiä, mutta sanoisin, että muodossa tai toisessa nämä koskettavat useimpia. En esitä toimintasuosituksia, koska ne vaihtelevat niin suuresti tapauksesta toiseen, mutta nostan esiin joitakin ajatuksia siitä, mitä voi tehdä trendien hyödyntämiseksi.
1. Mediakentän muutos - vuosi nolla?
Mediakentän muutos on monimutkainen kimppu muutoksia, jotka vievät osin ristiriitaiseenkiin suuntaan. Toisaalta erilaisten kanavien määrä kasvaa koko ajan niin sosiaalisen median uusien palvelujen kuin yhä erikoistuneempien pienkanavien saavuttaessa suosiota. Perinteisen median jakelu muuttuu edelleen ja mediatyyppien käyttö muuttuu. Muutokset näissä toiminnan perusteissa muuttavat edelleen myös ammattimedioiden ansaintalogiikkaa.
Kuinka tarttua tähän trendien vyyhteen kaupallisesti menestyksekkäällä tavalla? Todennäköisesti kannattaa tavoitella aiempaa kapeampia kohderyhmiä ja aiempaa monikanavaisemmin.
Pienelle aloittavalle yritykselle on mahdollista tavoittaa kapeasti rajattu globaali yleisö ja saavuttaa kaupallista menestystä, siinä missä suurelle kansainväliselle jätille voi olla haastavaa tavoittaa laajaa globaalia yleisöä.
Lopulta kyse on myös siitä, kuinka hyvin oma (liike)toimintamalli sopii uuteen mediaympäristöön. Mediakentän muutoksessa ollaankin ehkä jonkinlaisessa välitilinpäätösvaiheessa, jossa vanhojen toimintatapojen aika alkaa olla auttamattomasti ohi ja toisaalta uudet toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Ehkä voisi sanoa, että olemme vuodessa nolla mediakentän muutoksessa.
2. Mittarit uusiksi - määrästä laatuun?
Mediakenttä muuttuu, ihmisten ostokäyttäyminen muuttuu ja yritysten liiketoimintamallit muuttuvat. Nämä muutokset luovat tarpeen määritellä uudestaan myös markkinointiviestinnän mittarit.
Aiemmista muutoksista alallamme voisi vetää johtopäätöksen, että mittareita ei tulla ainakaan nopeasti päivittämään. Tässä voisi olla myös pohtimisen paikka. Jos muutoksen myötä mittaamisen päivittäminen on tärkeää, miksi niin ei tehdä? Toisaalta olemme jo nähneet esimerkiksi kansainvälisten somejättiläisten päivittävän omia julkisia mittareitaan, joten ehkä mittaamisen muutos tällä kertaa tapahtuu nopeammin koko alalla.
Sisällön mielekkyyden mittaaminen voisi olla yksi vahvasti suositeltava trendi. Eli kuinka vahvasti sisältö vaikuttaa kohderyhmän käyttäytymiseen kokonaisvaltaisesti. Ehkä mittaamisessa pitäisi siirtyä seuraavaksi kokonaisuuden mittaamisen ja pois osamittareista.
On täysin mahdollista, että olemme siirtymässä laadullisen mittaamisen aikaan määrällisestä mittaamisesta, tämä olisi ainakin toivottava trendi. Mittaaminen kertoo aina menneisyydestä, joten sen pohjalta ei voida aina ennustaa tulevaa, ja siksi huomion keskittyminen määrällisistä tuloksista, jotka kertovat operatiivisesta onnistumisesta, kohti laadullisia tuloksia, joilla on huomattavasti suurempi ennustearvo tulevan kehityksen suunnasta, olisi perusteltua.
3. Monikanavaisuus arkipäiväistyy - kaiken tekemisen perustaksi
Osana mediakentän muutosta on sirpaloituminen. Ei ole enää yhtä kanavaa, jonka kautta tavoitetaan helposti kaikki. Monikanavaisuudesta on toki puhuttu jo jonkin aikaa, mutta edelleen arkipäivän tasolla se on monesti edelleen vain unelma. Ehkä 2020 näemme aidosti kypsymistä tässä asiassa ja että suurempi osa markkinointiviestintää on monikanavaista.
Ehkä monikanavaisuuden leviämisen tiellä esteenä on ollut itse mediaympäristö, eli vasta nyt aidon pirstaleisessa ympäristössä monikanavaisuus on noussut elinehdoksi, ja tämä pakko on ajanut siirtymää eteenpäin. Toinen puoli monikanavaisuuden arkipäiväistymisessä ovat työvälineet. Yhä enemmän markkinoilla on kaikkien saatavilla olevia työvälineitä, joilla monikanavainen viestintä ja markkinointi on mahdollista. Myös suurempi joukko alan ammattilaisia on valmiina toimimaan monikanavaisesti.
Yksi todennäköisesti kaikille paikallaan oleva neuvo on, että monikanavaisuus ei ole enää mukava lisä, vaan aivan perusedellytys tehokkaalle markkinointiviestinnälle. Kun tämän pitää mielessä, ajatukset lähtevät heti oikeaan suuntaan.
+1 Conversational marketing - keskusteleva markkinointi
Olen yleensä nostanut esiin päätrendien lisäksi jonkin, ehkä hieman yllättävänkin, uuden trendin. Tänä vuonna yksi ehdottomasti mielenkiintoisimmista pinnan alla olevista trendeistä on conversational marketing, keskusteleva markkinointi, jossa ideana on osallistaa kohderyhmän edustaja keskusteluun, jonka aikana markkinointiviesti tuodaan esiin. Esimerkiksi chatbotit ovat yksi askel keskustelevan markkinoinnin trendissä. Markkinoinnin teknologiat ja kanavat kehittyvät yhä enemmän keskustelevan markkinoinnin suuntaan. Kehitys on looginen jatkumo esimerkiksi sosiaalisen median nousulle ja toisaalta esimerkiksi kasvavan videosisällön nousulle. Kaikissa näissä muutoksissa on kyse ihmisestä ja ihmisen tavasta aistia ja kommunikoida. Keskustelevassa markkinoinnissakin suurimmat voitot tullaan saavuttamaan sisällöllä, joka on mahdollisimman ihmisläheistä.
Harkonsalo&Vesa on uuden ajan viestintätoimisto. Yhdistämme oman, ansaitun ja ostetun median tehokkaaksi liiketoimintaa palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Seuraa ja käy tykkäämässä meistä Instagramissa, LinkedInissä ja Facebookissa.
